Suomen rahapelimarkkinat ovat siirtymässä merkittävään uuteen aikakauteen, kun lisenssijärjestelmä astuu voimaan vuonna 2026. Tämä uudistus vaikuttaa merkittävästi sekä nettikasinoihin että vedonlyöntitoimintaan, ja se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita niin alan toimijoille kuin pelaajillekin.

Tavoitteena on saada Suomeen enemmän verotuloja ja luoda turvallisempi sekä valvotumpi ympäristö, jossa vastuullisuus ja reilu kilpailu ovat keskiössä. Samalla uudistus pyrkii vastaamaan globaaleihin markkinatrendeihin, joissa lisenssijärjestelmät ovat yleistyneet ja osoittautuneet varsin toimiviksi. Tämä artikkeli tarkastelee, mitä uusi lisenssijärjestelmä tarkoittaa käytännössä ja miten se muuttaa pelialan toimintaa Suomessa.

Lisenssijärjestelmän taustat ja tavoitteet

Useissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, lisenssijärjestelmä on jo vakiinnuttanut paikkansa pelimarkkinoiden sääntelyssä ja osoittanut tehokkuutensa. Näissä maissa lisenssijärjestelmä on auttanut rakentamaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt, jotka ovat hyödyttäneet sekä pelialan toimijoita että valtiota.

Suomessa tilanne on ollut tähän asti hyvin erilainen. Nykyisellään Veikkauksen monopolista huolimatta suuri osa suomalaisista pelaajista suuntaa rahapelien pariin ulkomaisille sivustoille, jotka eivät ole velvollisia maksamaan veroja Suomeen. Tämä tarkoittaa, että huomattavat rahasummat, jotka voisivat tukea kotimaisia julkisia palveluita, päätyvät ulkomaisiin käsiin. Uuden lisenssijärjestelmän myötä Suomi pyrkii kääntämään tämän kehityksen ja pitämään nämä varat kotimaassa. Lisenssiä voisi nimittäin hakea mikä tahansa edellytykset täyttävä nettikasino Suomessa tai ulkomailla, kunhan se rekisteröityisi Suomeen.

Ruotsin ja Tanskan esimerkit osoittavat, että lisenssijärjestelmän avulla on mahdollista paitsi turvata pelaajien oikeudet ja vastuullinen pelaaminen, myös varmistaa merkittävät verotulot valtion kassaan. Nämä verotulot ovat ratkaisevia julkisten palveluiden rahoittamisessa ja ne ovat tarjonneet paikallisille yhteisöille tärkeitä lisäresursseja.

Lisenssijärjestelmän tavoitteena on siis paitsi tehostaa pelimarkkinoiden valvontaa ja parantaa pelaajansuojaa, myös ohjata rahapelien tuotot takaisin Suomeen verotulojen muodossa. Tämä muutos voi tarjota merkittävän sysäyksen kotimaiselle taloudelle ja luoda tasapainoisemmat kilpailuolosuhteet kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille.

Lisenssijärjestelmän epäselvyydet ja mahdolliset heikkoudet

Vaikka päätös uuden lisenssijärjestelmän käyttöönotosta Suomessa on tehty, monet sen yksityiskohdat ovat yhä hallituksen valmistelun kohteena. Tämä on luonut epävarmuutta sekä pelialan toimijoiden että pelaajien keskuudessa, sillä järjestelmän lopullinen muoto tulee määrittämään sen vaikutukset koko markkinaan. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy markkinoinnin sääntelyyn, joka on erityisen tärkeä tekijä pelialan houkuttelevuuden ja lisenssien hakemisen kannalta. Tällä hetkellä ei ole selvää, millaiset rajoitukset markkinointiin asetetaan, ja erityisesti pelätään, että hallitus saattaa päätyä asettamaan markkinoinnille täyskiellon.

Mahdollinen täyskielto

Jos täyskielto toteutuisi, se asettaisi Suomen lisenssijärjestelmän huomattavasti tiukemmalle pohjalle kuin monien muiden maiden vastaavat järjestelmät. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa peliyhtiöt näkisivät Suomen markkinat vähemmän houkuttelevina. Markkinointi on keskeinen keino uusien pelaajien tavoittamisessa ja brändin tunnettuuden rakentamisessa, joten rajoitusten kiristyminen voisi vaikuttaa merkittävästi toimijoiden liiketoiminnan kannattavuuteen Suomessa.

Tällaisessa skenaariossa on riskinä, että monet toimijat päättäisivät olla hakematta Suomen lisenssiä ja jatkaisivat toimintaansa muualta käsin, mikä puolestaan säilyttäisi nykyisen tilanteen ennallaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaiset pelaajat jatkaisivat pelaamista ulkomaisilla sivustoilla, jotka eivät ole velvoitettuja maksamaan veroja Suomeen. Tällöin yksi lisenssijärjestelmän päätavoitteista – verotulojen ohjaaminen kotimaahan – jäisi toteutumatta, ja tilanne pysyisi käytännössä muuttumattomana. Tämä heikentäisi lisenssijärjestelmän tehoa ja tarkoittaisi, että hallituksen pyrkimykset säädellä ja valvoa rahapelimarkkinoita sekä suojata pelaajia jäisivät osittain toteutumatta.

Tasapaino sääntelyn ja vapaan kilpailun välillä

Hallituksen onkin löydettävä tasapaino, joka mahdollistaa markkinoiden riittävän sääntelyn, mutta ei samalla tee Suomen markkinoista liian epähoukuttelevia toimijoille. On tärkeää, että sääntely tukee vastuullista pelaamista ja pelaajansuojaa, mutta myös mahdollistaa sen, että toimijat näkevät Suomen lisenssin hakemisen arvoisena investointina. Näin lisenssijärjestelmä voisi tuoda kaivattuja verotuloja Suomeen, parantaa pelaajien turvaa ja luoda oikeudenmukaisen kilpailutilanteen kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille. Tämän tasapainon löytäminen on kuitenkin haastavaa, ja se tulee olemaan ratkaisevaa järjestelmän onnistumisen kannalta.

Oppia ja esimerkkejä muilta Pohjoismailta

Ruotsin ja Tanskan kokemukset lisenssijärjestelmän käyttöönotosta tarjoavat arvokkaita esimerkkejä siitä, miten sääntely voi edistää sekä pelialan toimivuutta että yhteiskunnan etuja.

Ruotsi

Ruotsi otti käyttöön lisenssijärjestelmänsä vuonna 2019, ja siitä lähtien se on kerännyt kiitosta niin tehokkaasta valvonnasta kuin pelaajansuojaankin panostamisesta. Ruotsissa peliyhtiöiden on hankittava paikallinen lisenssi toimiakseen laillisesti, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä ja tehnyt markkinoista vastuullisempaa. Samalla verotulojen määrä on kasvanut merkittävästi, sillä aiemmin ulkomaille ohjautuneet tulot on saatu kanavoitua kotimaan hyväksi.

Tanska

Tanska, joka oli yksi ensimmäisistä Pohjoismaista ottamaan käyttöön lisenssijärjestelmän jo vuonna 2012, on myös saavuttanut merkittäviä tuloksia. Tanskan malli on ollut esimerkkinä monille muille maille, ja se on osoittanut, miten tehokkaasti lisenssijärjestelmä voi toimia myös pitkällä aikavälillä. Tanskassa markkinat ovat kehittyneet tasapainoisesti, ja valvonta on mahdollistanut pelaajien paremman suojelun sekä vähentänyt laittoman toiminnan määrää. Tanskan järjestelmä on myös houkutellut monia ulkomaisia peliyhtiöitä hakemaan lisenssiä, mikä on lisännyt kilpailua ja parantanut kuluttajien valinnanvaraa.

Näiden esimerkkien valossa on selvää, että hyvin suunniteltu ja toteutettu lisenssijärjestelmä voi tarjota merkittäviä etuja sekä pelialalle että laajemmin yhteiskunnalle. Ruotsin ja Tanskan kokemukset korostavat sitä, kuinka tärkeää on luoda tasapainoinen sääntelymalli, joka paitsi suojelee pelaajia ja turvaa verotuloja, myös houkuttelee toimijoita markkinoille. Suomessa ollaan nyt vastaavanlaisen mahdollisuuden edessä, ja näiden maiden kokemukset voivat tarjota arvokkaita oppeja järjestelmän onnistuneeseen käyttöönottoon. Kaikissa Pohjoismaissa lisenssijärjestelmää ei kuitenkaan ole, sillä Norjassa on edelleen käytössä Suomen entisen mallin mukainen valtion monopoli.

Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Suomen uusi lisenssijärjestelmä on merkittävä askel kohti paremmin säänneltyjä ja turvallisempia rahapelimarkkinoita. Vaikka monet yksityiskohdat ovat vielä avoinna, erityisesti markkinoinnin sääntelyn osalta, Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikein toteutettuna lisenssijärjestelmä voi tuoda huomattavia hyötyjä sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Ratkaisevaa on, että Suomi löytää tasapainon, joka houkuttelee toimijoita ja varmistaa, että lisenssijärjestelmästä tulee menestys kaikkien osapuolien näkökulmasta.